18.03. Tutkija, FL Tauno Huotari, aiheenaan ”Tagliatellit, makaroonit, nuudelitit pastan historiaa idässä ja lännessä”. Italialaiseen keittiöön olennaisesti kuuluvaa pastaa on arkeologien mukaan valmistettu jo 4000 vuotta sitten Kiinassa. Arabit puolestaan ilmeisesti kehittivät kuivapastan 900-luvulla. Pastaa onkin raaka-aineiltaan, valmistustavoiltaan ja muodoltaan hyvin monenlaista. Siirtolaisten mukana italialainen pasta levisi 1800–1900-lukujen vaihteessa moniin maihin. Nykyään sen rinnalla kilpailevat kiireiseen elämänrytmiin sopivat aasialaiset pikanuudelit.
18.04. Kevään Dante-päivää vietimme loisteliaan kitarakonsertin merkeissä. Ansioituneen kitarataiteilija Fabio Montomolin ohjelmisto koostui Frescobaldin, Scarlattin, Giulianin, de Fallan ja Albenizin sävellyksistä.
26.04. Runoilija FT Marco Gasperinin aiheena oli ”Liguria, runouden rannikko”. Liguriassa on meren läheisyys kautta aikojen innoittanut runoilijoita kuvaamaan niin seikkailuja kuin arkista elämää. Aiheena ovat olleet esim. kauppiaat, kalastajat, lokit ja kissat. Uudemmissa runoissa muistellaan vaikkapa lopetettua elokuvateatteria tai runoilijalle tärkeää katua. Saimme kuulla esim. Campanan, lordi Byronin, Montalen, Quasimodon ja Gasperinin omia runoja taustakuvina Ligurian kauniit maisemat.
20.09. FT Johanna Vakkarin esitelmä ”Giotto taiteen uudistajana”. Keskiajan lopulla eläneen Giotton freskoja voidaan ihailla mm. Firenzessä, Napolissa, Milanossa ja Padovassa. Giotton töissä uutta olivat luonnonmukaiset eleet, ilmeet ja asennot sekä tilan kuvaaminen kolmiulotteisena. Padovan Arena-kappelin freskot ovat Giotton töistä parhaiten säilynyt ja suurin jäljellä oleva kokonaisuus. FT Johanna Vakkari on ollut asiantuntijana Helsingissä Annantalossa avoinna olevassa näyttelyssä, joka on kopio tästä Scrovegni-suvun kappelista.
22.10. FT Taina Syrjänmaa kertoi, millainen oli ”Rooma elettynä tilana 1870-luvulla”. Kirkkovaltiolta 1870 valloitettu Rooma muutettiin nuoren yhdistyneen Italian pääkaupungiksi, aikaisempien Torinon ja Firenzen jälkeen. Asukkaat saattoivat nähdä kaupunkinsa fyysisenä kaduilla ja puistoissa kulkiessaan. Kokemuksellisesti jokaisella oli Roomasta oma inhimillinen tulkintansa. Kulttuurisuus taas tuli esiin arkkitehtonisesti muuttuvissa piirteissä. Useat kirkolliset rakennukset otettiin hallintokäyttöön. Uusien asukkaiden sijoittamistarve synnytti rakennusbuumit etenkin Via Nazionalen seudulle sekä Vatikaanin lähistölle. Kuitenkin myös Rooman vanhaa urbaania perinnettä säilyi. Siitä esimerkkinä esitelmöitsijä kertoi yhä tyypillisten, talojen ulkoseinille sijoitettujen valaistujen madonna-alttareiden kunnossapidosta ja niiden nauttimasta arvostuksesta.
20.11. Tampereen työväenopiston kanssa yhteistyössä toteutettiin historiailta, jossa esitelmöineen FM Kalle Mäkelän aiheena oli ”Tarua, totta, tulkintaa. Mitä oikeastaan tiedämme antiikin Roomasta?”. Esitelmöijä valotti erityisesti historian aputieteiden merkitystä Rooma-kuvamme syntymisessä sekä puntaroi eri lähteiden todellista, tutkimuksellisesti hyväksyttävää painoarvoa.
11.12. Professori Alessandro Scafi esitelmöi kirjoittamansa kirjan ”Mapping Paradise, a History of Heaven on Earth” pohjalta. Professori Scafi vei kuuntelijansa matkalle keskiaikaisen ajattelun pariin Vergiliuksen tavoin, joka johdatti Danten kiirastulen kerrosten kautta paratiisiin. Mutta missä paratiisi sijaitsi? Yleensä paratiisi sijoitettiin ilmastollisesti suotuisalle paikalle, esim. vuorelle, jossa vallitsi ihanteellinen ilmasto; ei liian kuuma eikä liian kylmä.
Viimeisimmät kommentit